Olen pitkän aikaa kulkenut pellavahousuissa ja kotona oleskelen trikoissa. Alkoi kuitenkin jo kyllästyttää aina samanlaiset vaatteet, joten keksin yhtenä aamuna että laitanpas pitkästä aikaa farkut jalkaan töihin. Viritän vaan vanhan ponnarin napin läpeen, ettei purista. Valitsin kaapista joustavimmat farkut mitä löytyi ja änkesin ne jalkaan. Meni ihan hyvin siihen asti, kunnes totesin vetoketjun hajonneen. Pääsi muutamat ärräpäät, koska ne farkut oli oikeasti todella mukavat jalkaan. Ei muuta kuin seuraavat farkut hyllyltä. Uudet ärräpäät! Farkut jäi jumiin reisien puoliväliin. En olisi saanut niitä edes pakolla päälleni vaikka olisin kuinka yrittänyt. Kolmannet farkut lopulta meni, niihin ponnariviritys ja töihin. Töissä kuitenkin kun päivän istuu, niin viritetytkin housut alkoivat nopeasti puristamaan. Onneksi oli pitkä paita, että saattoi suurimman osan päivästä olla nappi ja vetoketju auki. Housut pysyi silti tiukasti päällä eikä ollut pelkoa että valuisivat...
Toissa päivänä mentiin töiden jälkeen Ideaparkiin shoppailemaan. Heti ensimmäisestä kaupasta löytyi farkkulegginsit joustavalla vyötäröllä. Ne näytti todella hyviltä ja valitsin sieltä oman kokoni. Olen aina ollut todella laiska testaaja... Kotiin päästyä innoissani aloin kokeilemaan uusia housuja. Se siitä joustavasta vyötäröstä. Legginsitkin jäivät reisiin jumiin! Sain ne kuitenkin ängettyä päälleni, mutta ne päällä ei kyllä istuta eikä kyllä kauheasti hengitetäkään.. Ehkä sitten ensi kesänä voin pitää niitä. Ideaparkissa katselin myös äitiysvaatteita, mutta ne tuntui rekissä jotenkin todella isoilta ja ajattelin, että eihän nuo vielä minulle sovi.
Eilen kävimme kirpputorilla ja nopeasti silmiin osui kahdet äitiyshousut, farkut ja harmaat suorat housut. Sattuivat vielä olemaan sitä minun normikokoani ja hintaa housuilla vain 5€/kpl, joten ostin ne itselleni. Ajattelin että paljoakaan en menetä, jos nuo eivät sovikaan, mutta otetaan nyt kokeiluun (edelleenkään en jaksa testailla sovituskopissa ellei ostoksen hinta ole sen verran korkea että ei ole varaa epäonnistuneeseen ostokseen). Kotona totta kai heti testasin housuja ja ai että olin löytänyt ihanan tuntuiset housut! Kummatkin mahtui päälle, eivät olleet liian tiukat mutta eivät myöskään löysät. Näytti hyvältä päällä ja nimenomaan tuntui hyvältä. Saattoi istua hyvillä mielin eikä mistään kiristänyt tai puristanut. Ja vielä todella kätevät, kun toiset ovat farkut (aiemmin pidin lähes aina farkkuja) ja toiset suorat. Suorat housut menee hyvin silloin kun pitää olla vähän fiksummin pukeutunut (palaverit, koiranäyttelyt jne..). Sen verran löytyy turvonnutta pömppistä, että housujen joustava kangasosa, mikä menee vatsan päälle, pysyi hyvin oman pömppikseni päällä. Ei ollut löysää missään niin, että olisi paidan alta erottunut. Tällaisia housuja voisin ostaa lisää! Monet ovat netissä puhuneet, että eivät raaski laittaa rahaa äitiysvaatteisiin, koska niiden käyttöaika on lyhyt. En kyllä minäkään aio pahemmin uusia äitiysvaatteita ostella ellei ole ihan välttämätön pakko. Kirpputoreilta löytää jonkin verran, varsinkin niiltä missä on yleensäkin paljon vauvan vaatteita ja tarvikkeita. Nämäkin kummatkin housut oli todella hyväkuntoiset. Farkuthan venähtävät jossain vaiheessa, mutta näissä ei kyllä mitään ohentumaa tai polvipusseja ollut. Todennäköisesti myyjä ostanut uutena ja nyt myy pois. Sen verran hyväkuntoisilta vaikutti.
Hih, kuten punteista huomaa, olen varsin tappijalkainen
En ole mitenkään stressaantunut omasta painon noususta ja reisien levenemisestä, mutta ei silti kuulosta mukavalta että kolmen kuukauden odotusaikana on tullut lisää jo 5kg. Syön huomattavasti, varmaan jopa tuplasti, enemmän mitä aiemmin. Nälän tunne tulee huomattavasti useammin ja raskauden aikana nälän tunne tarkoittaa, että heti pitää syödä, koska muuten tulee todella nopeasti huono olo ja pyörryttää. Aiemmin kestin nälkää pitkäänkin. Söin miten sattui, mutta nyt pitää syödä useammin. En kuitenkaan liiku siihen syömismäärän nähden riittävästi. Liikun saman verran kuin aiemminkin, mutta kun ruokamäärä on kasvanut, se rupeaa jo tarttumaan kiinni. Olen aikuisiällä ollut todella huono liikkuja ja nyt olisi oikeasti pakko ottaa itseä niskasta kiinni, että fyysisesti jaksaisi hyvin tämän odotusajan, tulevan synnytyksen ja sen jälkeen vauvan kanssa elämisen. Vauvaakin saa kannella paljon, nostaa ja laskea, ja pikkunen kasvaa koko ajan, joten kyllä siinä saa olla ruista ranteessa ihan mukavasti. Pitäisi aloittaa lenkkeily, koska se on oikeasti ihan kivaa, mutta lähteminen tuntuu todella vaikealta. Pidän myös pyöräilystä, mitä olisi nyt kesällä kiva harrastaa. Olen myös löytänyt Tampereelta äitiysjoogan, mihin voisin osallistua nyt kun ensimmäinen kolmannes on ohi. Tämä äitiysjooga kiinnostaa todella paljon ja uskoisin että sen aloitan pian. Yläkroppaa pitäisi yleensäkin vahvistaa ja kyllä olisi kiva saada reisistään vähän timmimmät. Faktahan on se, että raskaus tuo painoa, mutta ei silti tarvitse hyljettä muistuttaa. Varsinkaan näin alussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti