Maailma muuttuu, niin myös minäkin

26 vuotta mittarissa eikä vielä jokin aika sitten ollut minkäänlaisia haluja äidiksi. Kun ajatteli lapsia, tuli ensimmäisenä mieleen kaupassa suoraa huutoa itkevä lapsi kärryissä ja toinen juoksee ympäri kauppaa ja vanhemmat vain lässyttävät, että älkääs nyt... Tai että lapsi rajoittaisi elämää. Ei voisi mennä ja tehdä miten haluaa ja juuri silloin kun haluaa. Ja mikä pahinta: en saisikaan ehkä enää nukkua rakkaita päiväuniani.

Maailmaa muuttuu, niin myös minäkin. Ja se muutos voi tulla aivan puun takaa yllättäen. Toukokuun alussa odottelen kuukautisia, mutta niitä ei näkynyt. Olin kuulemma aika vaisu pitkän aikaa ja J (avokkini) kyseli jo huolestuneena, että onko kaikki hyvin. Itkua nieleskellen kerroin että kuukautiset ei ole alkanut. J lohduttaa, että kyllä ne sieltä vielä tulee. En tiedä tajusiko hän mitä hain takaa kuukautisten myöhästymisellä :) 17.5. oli kiireinen lauantai-päivä. Kauppareissulla poikkesin nopeasti apteekkiin, muka hakemaan särkylääkettä mitä ollaan kaivattu kaappiin jo tovi varalle. Samalla ostin Clearbluen digitaalisen testin. Samalla kun laittauduin siskoni 40-vuotisjuhliin, tein testin. Hieman kädet tutisi ripsiväriä laittaessa ja sivu silmällä vilkuilin tikkua. Taisi hetkeksi sydän pysähtyä kun tulos lopulta tuli: +3 viikkoa! Meni muutama päivä ennen kuin kunnolla sain kypsyteltyä asiaa päässäni ja pystyin keskustelemaan siitä J:n kanssa kunnolla. Sain paljon apua asian purkamiseen lueskelemalla toisten odottajien ja äitien blogeja. Mitä pitempään niitä luin, sen rennompi tunne tuli itselle. Onko tämä sittenkään niin paha juttu. En kuitenkaan ole mikään nuori tytöntyllerö enää. Minun iässä sisarukseni ovat olleet jo naimisissa ja lapsiakin syntynyt. Alkoi myös tulla niitä positiivisia ajatuksia lapsista, kun aiemmin lapset aiheutti vain negatiivisia tunteita. Itse asiassa tulen todella hyvin toimeen lasten kanssa. Olen ollut 7-vuotias kun vanhin siskoni on saanut ensimmäisen lapsensa ja sisarusten lapsia on kertynyt jo jokunen näihin vuosiin. Rakkaita pikkuisia, vaikka vanhin valmistui juuri ylioppilaaksi... Kaveripiirissäkin on jo lisäännytty. Työsuunnitelmat voi siirtää tulevaisuuteen, mitkä oli tarkoitus toteuttaa ensi vuonna. Ensi vuosi vietetään toivon mukaan pienen palleroisen kanssa vanhemmuutta opetellen <3

Ensimmäinen neuvola on ensi viikon torstaina 12.6. ja ensimmäinen ultra juhannuksen jälkeen 26.6. Huisin jännittävää!

On ollut hauska seurata omia muutoksia. Millaisia oireita on ollut, miten niihin on itse voinut vaikuttaa, näkyykö jo jotain päällepäin. Vatsa turposi aika nopeasti. Pahoinvointia esiintyi ainoastaan iltaisin töiden jälkeen ja siihen pystyy vaikuttamaan säännöllisellä syömisellä. Välillä kyllä tuntuu, että saisi syödä koko ajan. Aiemmin kesti nälän tunnetta hyvin, mutta nyt tulee heti todella huono olo, jos pääsee nälkä yllättämään. Muutamina öinä kärsin myös närästyksestä, mikä oli kuitenkin eri tuntuista mitä normaalisti närästys on ollut. Tähänkin auttoi, kun hieman mietti mitä suuhunsa laittaa ja mihin aikaan vuorokaudesta. Nenä on ollut tukossa jo pari viikkoa ainakin. Ihmettelin, mistä moinen johtuu, kun en ole allerginen pölylle eikä ole nuhamaisia oireita muuten. Nokka vain tukossa. Tänään netin ihmeellinen maailma kertoi, että tämä on ilmeisesti aika yleinen vaiva raskaana ollessa ja jollain vaivaa on kestänyt koko raskauden ajan. Voi elämä pitääkö mun olla nokka tukossa koko tämä loppu vuosi??!!

Pömppis rv 8+5

(eilen 3.6. kuvattu)

 

Alkuhämmennyksen jälkeen olo on mahtava ja ai että minun tekisi jo nyt mieli haalia kaikkea tavaraa. Toistaiseksi yritän ensin perehtyä millaista tarviketta on tarjolla, hipelöin kaupoissa pienen pieniä vaatteita ja kauhistelen vaunujen ja muiden kalliiden tarvikkeiden hintoja. Jos nyt kesän malttaisin olla hankkimatta mitään. Tarkoitus olisi nyt laittaa rahaa hieman jemmaan ja syksyllä sitten päästää shoppailuhemmo vapaaksi.

Tästä se lähtee, Iikun pikkusen odottelu. Jokin muisto tältä ajalta on mukava saada ja kuvia kerätä talteen kera tarinoiden, ja muutenkin blogeja on äärettömän mielenkiintoista seurata, joten jospa itsellekin sellainen.