Nivelsärkyä

Minua on vaivannut jo ainakin kuukauden päivät nivelsärky, tarkemmin SI-nivelessä. Vasemmalta puolen vihloo aina silloin tällöin, mutta vihlonta ei ole ollut niin kovaa, että olisi haitannut. Puhuin tästä särystä neuvolassa, mutta siihen ei sen ihmeemmin terveydenhoitaja ottanut kantaa.

Nyt kuitenkin kipu on pahentunut ja keskiviikkona meinasi lähteä jalka alta useita kertoja illan aikana. Pahimmillaan kipu oli niin kova, että tuli vedet silmiin ja epätoivo alkoi iskeä. Onneksi mies oli lähettyvillä koko ajan, että pystyin milloin mistäkin huutamaan apua.

Tiistaina kipu oli kovempaa mitä aiemmin, mutta keskiviikkona oli pahin päivä. Suurin syy todennäköisesti on pesukoneen siirtäminen (tuli uusi pesutorni ja vanha piti siirtää alta pois). J varoitteli koko ajan, että varo selkää, katso miten nostat, pitäisikö soittaa isälle ja pyytää apuun. Minähän en periksi antanut, sanoin että tämä kone siirretään nyt pois ja isä tule auttamaan sitten pesutornin kanssa. Missään vaiheessa ei sattunut selkään ja jaksoin hyvin nostaa J:n kanssa konetta, mutta ai perhana kun otti kipeää lonkan seutuville. Aivan järkyttäviä vihlaisuja. Minähän en tässäkään kohtaa tietysti periksi antanut ja se sitten kostautui koko loppuillan ajan... Yhtäkkiä tuli kova vihlaisu, mikä aiheutti koko kropan läpikulkevan krampin. Aivan kuin olisi säpsähdellyt vähän väliä jotain. Kipu tunti kuin hermo olisi puristuksissa tai nivel muljahdellut paikaltaan. Minulla on luonnostaan löysät nivelet ja nyt tämän raskauden mukana tuoma löystyminen on pahentanut asiaa.

Eilen kävin lääkärissä varmistamassa ettei mikään oikeasti ole rikki ja saamassa neuvoja kuinka elellä vaivan kanssa. Kovinkaan paljoa en hyviä neuvoja saanut, enemmänkin että koita vaan kestää. Helppo se on sanoa, kun ei särje eikä jalka lähde alta. Mitä sitten kun oonkin yksin jossain ja alkaa kamala särky. Sitten vaan pitää odotella, että kipu menee ohi. Kiva.. Kävely tekee hyvää ja pitäisi välttää ontumista. Hampaita purren vaan liikkeelle, vaikka kuinka sattuisi. Ei vaan, tottakai pitää kuunnella omaa kroppaa. Mutta ei saa kuitenkaan säikähtää kipua tai jämähtää paikoilleen varoten kivun tulemista. Vaikka nivel ottaisi vähän nokkiinsa kävelylenkistä, niin ei pidä jäädä makoilemaan pitkäksi aikaa. Kerroin käyttäneeni kauratyynyä lämmikkeenä edellisiltana. Lääkäri kehui kauratyynyä todella hyväksi, mutta suositteli vaihtamaan lämmön kylmään, eli pussi pakastimen kautta.

Huvittavinta oli se, että niveltä särki ennen ja jälkeen lääkärin, mutta ei lääkärissä. Lääkäri väänteli jalkaani tutkimuspöydällä vaikka mihin suuntaan eikä tuntunut mitään kipua. Vasta jälkeenpäin tajusin, että eihän siinä kohtaa tullut painoa nivelen päälle. Heti kun laskeuduin pöydältä alas ja aloin pukemaan farkkuja alkaa, alkoi särkemään. Vaatii siis oman painon päälle, että alkaa vaivaamaan. Eihän tuo särky tunnu nukkuessa tai paikallaan istuessa mitenkään. Vaan vasta kun liikkuu.

Sain särkylääkereseptin varmuuden vuoksi, sekä Buranaa että Panadolia. Netistä olen lueskellut, että Panadolia (parasetamoli) monet käyttävät ja lääkäri ohjeistikin sitten, että se on turvallinen käyttää läpi raskauden. Buranaa (ibuprofeeni) ei saisi käyttää enää 28 raskausviikon jälkeen, mutta vielä on turvallinen käytettävä (eilen alkoi rv 14). Kumpaakin siis kunnon satsit pahan päivän varalle.

Lääkäri oli mukava, ja pahoitteli sitä ettei voinut tämän ihmeemmin minua auttaa. Sanoinkin, että hain vaan neuvoja mitä lääkettä uskallan ottaa ja mitä uskallan tehdä (saako liikuttaa, vai pitäisikö pitää levossa nyt pahimpaan aikaan jne..). Lääkäri sanoi että fysioterapiaa voitaisiin harkita jos kovat kivut jatkuvat pitkään. Vielä toistaiseksi ei ole tarvetta, koska pahimmat kivut ovat vasta alkaneet ja saattavat mennä ohi. Mutta jos kipuilu jatkuu, niin seuraava vaihe on fyssarilla käynti. Olen työn puolesta menossa fysiterapiaan varmaankin loppukesän/syksyn aikana. Heinäkuun loppupuolella on työterveyshoitajalla käynti ja siitä sitten ohjataan eteenpäin. Fysioterapiaa kuulemma suositellaan minulle töissä tehdyn kyselyn perusteella, joten se tulee oikeen sopivaan saumaan. Syksyllä kuitenkin alkaa jo vatsakin kasvamaan enemmän ja fyssarilta saa varmasti hyviä ohjeita jatkoon.

Ei vaan sinänsä tunnu kauhean mieltä ylistävänä ajatella, että olen vasta viikolla 14 raskaana ja nivelsärky on vaivannut jo ainakin kuukauden. Eihän tässä ole enää kuin puoli vuotta jäljellä. Jos kivut jatkuu samanlaisina, niin voi morjens! Toivottavasti nämä helpottavat jossain vaiheessa. Katselen nyt rauhassa lähteekö tämä pahin kipu pois. Jooga saa siis vielä odottaa, koska en halua mennä sinne hampaita puremaan ja itkua vääntämään pahimmassa tapauksessa.

Eilen niveltä vihloi töistä lähtiessä ja kotona otinkin aika nopeasti Buranan. Mitään pahaa kipua ei onneksi tullut. Joskus vihloi hieman kovempaa, mutta sen kanssa pärjäsi. Joko Burana vaikutti tai sitten pahin kipu alkoi mennä ohi. Katsotaan mitä tämä päivä tuo tullessaan.