Viikon jälkeen päädyin kuitenkin maistattamaan bataattisosetta. Ai että se oli herkkua! Suu aukeaa kuin linnunpoikasella ja lisää halutaan. Kun näkee lapsen ilmeestä kuinka kivaa tämä uusi asia on ja mitä herkkua saa lusikasta tulee itsellekin hyvä fiilis, että ehkä en nyt tehnyt "väärin" kun aloitin kiinteät jo 4 kuukauden iässä vaikka mitään tarvetta ei olisi. Suositushan on 6 kk täysimetystä ja siihen oltaisiin hyvin päästy ilman ongelmia.
Mikä sitten minun mieltäni vaivasi? Teinkö väärin, kun aloitin kiinteät jo nyt? Nythän joudumme lokeroon "osaimetys", vaikka maitoa menee samalla tavalla kuin täysimetettynä. Täysimetetty kuulostaa hienommalta. Sitä korostetaan ja hyvä niin. Imetys on tärkeä asia enkä väheksy sitä yhtään. Meillä on imetys sujunut hyvin koko ajan, se on minusta ihana asia ja olen pitänyt imetyksestä ihan ensihetkestä lähtien. Haluan imettää vielä pitkään, ainakin sinne vuoden ikään asti. Mutta tuntuu ikävältä että nyt kuulumme lokeroon osaimetys. Se kuulostaa ikävältä. Suorastaan riistän lapseltani oikeuden olla täysimetetty. Eihän se näin ole. Imetyksen tuki ry:kin korostaa että kaikki äidinmaito on yhtä tärkeää, annettiin sitä sitten pelkästään tai kiinteiden/korvikkeen lisäksi. Eli virallisesti ikävänsävyistä lokerointia ei ole, mutta ihmisten puheista ja kirjoituksista se näkyy. Mutta ne ovat jokaisen omia mielipiteitä. 6 kk täysimetys on suositus, ei pakotus.
Olemme arkisin paljon tekemisissä oman äitini kanssa, joka tsemppaa minua jatkuvasti eikä tuputa mitään mutta kertoo omakohtaisia kokemuksia. Onhan hän neljä lasta kasvattanut ja minulla on sisarusten lapsiakin jo seitsemän, eli aika monta vauvaa on äitini nähnyt ja minun sisaruksiani yhtälailla auttanut. Kun tämä kiinteiden aloitus vaivasi mieltäni, äitini muistutti että vielä pitkään soseet ovat vain maisteluja, pieniä annoksia ja maito on se ykkönen. Maitoa ei korvaa mikään vielä piiiitkään aikaan. Ja kun pidän nämä maistelut pieninä annoksina, niin ei tarvitse pelätä että sillä olisi maidontuotantoon suurempaa vaikutusta. Imetys ensin, maistelut toisena.
Vielä bataatin aloituksen jälkeen hetken aikaa painin oman mieleni kanssa, mutta pikku hiljaa totesin, että en pilaa lastani vaikka annankin soseita. Jos soseet eivät maistuisi ja maistelut olisivat pelkkää sotkua, en antaisi soseita vaan imettäisin pelkästään vielä jonkin aikaa. Soseita ehtisi maistella myöhemminkin. Mutta koska soseet uppoavat hyvin ja suu aukeaa kuin linnunpoikasella haluten lisää, tarjoan soseita ja uusia makuja otetaan tasaiseen tahtiin kokeiluun. Meillä on selkeästi herkkyyskausi meneillään ja tällöin uusien asioiden oppiminen on helpompaa. Iris on ollut jo pitemmän aikaa kiinnostunut muiden ruokailua kohtaan. Seuraa silmä tarkkana kun me muut syömme ja hänen suu mutustaa samaa tahtia kuin meidän. Tämän kahden viikon aikana ei pahemmin ole sotkua tullut kun kiinteitä on tarjottu, eli pahemmin ei työnnetä ruokaa ulos suusta vaan se osataan mussuttaa suussa ja niellä. Maiskutus kuuluu, niin hyvää ruokaa on tarjottu ja kohta suu aukeaa, että "anna lisää!"
Tällä viikolla tuli myös kirjoitus koskien neuvoloiden uusia suosituksia. Suora lainaus kirjoituksen alusta: Uudet pienten lasten ruokavaliota sekä imetystä koskevat ravintosuositukset astuvat voimaan syksyllä 2015. Uusien suositusten mukaan kiinteitä voi antaa lapselle jo neljän kuukauden iässä, jos lapsi osoittaa kiinnostusta ruokailuun. Facebookissa eräässä ryhmässä tästä nousi totta kai haloo ja mielipiteitä oli jos jonkin moisia. Yhteen kirjoitukseen silmäni takertuivat, kun väitettiin että ei 4 kk ikäinen vielä osoita mitään merkkejä kiinnostuksesta kiinteään ruokaan. Ei mennyt onneksi kauaa kun tähän asiaan kommentoitiin, että kyllä vaan löytyy niitä 4 kk ikäisiä jotka seuraavat toisten ruokailua ja haluavat innoissaan maistaa itsekin, ja maistelut sujuvat. Tämä oli kuin suoraan meiltä. Jo tuon uusia suosituksia koskevan tekstin alku sai minut tuntemaan oloni taas normaaliksi ja ihan hyväksi äidiksi, joka ei pilaakaan lastaan antamalla soseita maisteluna.
Lapset ovat jokainen yksilöitä ja jokainen kehittyy omaan tahtiin. Joidenkin asioiden osalta mennään jo edellä ja jotkut asiat tulevat perässä. Kyllähän jokainen oppii aikanaan syömään kiinteitä, ei siksi tarvitse aloittaa aikaisin. Mutta jos se on nyt näinkin helppoa ja lapsi on asiasta suorastaan innoissaan, niin miksi en antaisi lapselleni sitä oppimisen iloa uusista asioista ja mauista. Imetys ei ole kärsinyt enkä annakaan niin tapahtua vielä pitkään aikaan.
Haluan vielä pitkään nauttia imetyshetkistä. Ne ovat minun ja Iriksen kahdenkeskistä laatuaikaa, kuin napanuora olisi vielä kiinni <3
Tässä vielä Imetyksen tuki ry:n kirjoitus kiinteiden aloituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti