Meidän pinnasänky on siis Ikean halvin malli, alkujaan puunvärinen käsittelemätön Sniglar. Kesälomalla se sai väriä pintaan, kun pohjamaalattiin se ensin valkoiseksi ja päälle kirkkaan vihreä, ehkä jopa neonväriin taittuva, maali. Hermot oli mennä pinnojen maalaamiseen eikä maalia tullut tasaisesti, mutta onpahan ainakin omaperäinen ja meidän näköinen. Pidän itse todella paljon tällaisesta vihreästä. Tuo raikkautta huoneen väritykseen, kun meillä muuten on pitkälti valkoista ja harmaata.
Oman haasteensa toi meidän pieni makuuhuoneemme. Sänky on jo kapea kahdelle, mutta hyvin ollaan mahduttu (myös kera kahden koiran). Vauvan vaatteille ja tarvikkeille hankittu lipasto on pakko saada mahtumaan huoneeseen, koska se ei mahdu mihinkään muualle ja haluan, että lipastossa olevat tavarat ovat makuuhuoneessa. Aiemminhan olen laittanut kuvaa, kun lipasto oli suunnilleen tuon lampun ja pinnasängyn päädyn kohdalla. Pinnasänky oli ajateltu laittaa toisin päin niin että pitkältä sivulta saisi laskettua vauvan sänkyynsä. Oma sänkymme olisi ollut toisin päin, päät ikkunaa kohti. Mietittiin kuitenkin että vetääkö ikkunasta ja tuolla ikkunaseinällä on myös ilmastointiräppänä. Lähdettiin pyörittelemään huonekaluja ja aina tultiin samaan lopputulokseen: jos pinnasängyn laittaa muualle kuin ikkunaseinustalle, ei lipasto mahdu mihinkään niin että sitä pystyisi käyttämään (laatikot aukeisi tai ettei se olisi muiden ovien tiellä).
Nyt siis sängyt ovat tässä järjestyksessä ja kokeillaan kuinka tämä toimii. Me nukumme jalat kohti pinnasänkyä ja lipasto on sängyn vieressä toisella seinustalla kuin myös toinen yöpöytä. Hyvä idea oli pystyttään pinnasänky nyt, että ehditään vielä vaihtamaan järjestystä jos siltä tuntuu. Tämäkin järjestys kyllä menee, jos ei vaan liikaa vetoa tunnu. Vauva on kuitenkin niin pikkuinen että nukkuu vain toisessa päässä sänkyään ja Pikkunen on helppo laskea myös tästä kulmasta sänkyynsä nukkumaan. Yöpöydän voi poistaa tuosta jos on tiellä, mutta toistaiseksi saa olla siinä. Toisen seinustan yöpöydällä on myös samanlainen lamppu ja nyt ollaankin pidetty iltaisin ainoastaan näitä lamppuja päällä eikä kattovaloa ollenkaan. On paljon rauhallisemman ja kauniimman oloinen huone kun valot tulee muusta suunnasta kuin ylhäältä. Tykkään!
Peti on vielä petaamatta, huovan alle helppo piilottaa tavaraa säilöön..
Mobilekin pääsi heti etsimään paikkaansa.
Meillähän koirat ovat aina siellä missä minäkin. Vaikka J nousisi viikonloppuisin aiemmin ylös ja lähtisi pois huoneesta, eivät korvat edes korviaan liikauta ennen kuin minä liikahdan hiemankin. Pelkkä kyljen kääntäminen jo ponnauttaa koirat ylös "jaahas, jaahas, nytkö herätään?" "Jaa ei vieläkään?" Kaksi kuonoa nojaa sängyn reunaan, että "joko sä kohta nouset?" Ja voi vitsit sitä riemua, kun viikonloppuna herätään koko komppania ja mennään käymään nopeasti takapihalla ja sen jälkeen aloitetaan aamupalan teko. Sitten voidaankin rojahtaa minun jalkoihin nukkumaan niin, että pitää aina herätellä koirat ylös kun itse pitäisi nousta sohvalta tai koneen äärestä vessaan tai tekemään itselle aamupalaa... Nuorimmainen Remy tulee monesti vessaankin mukaan, kun ei äiskästä voi olla erossa hetkeäkään. Olen niin tottunut tähän etten huomaakaan koirien lähellä oloa, mutta kyllä välillä tuntuu että eikö tästä asunnosta löydy tilaa, että voisi pienen hajuraon edes tehdä. Koirat osaavat pois-käskyn jos tuntuu ahdistavalta läheisyys. Mutta voi että sitä ilmettä, kun tuntuu että niillä alkaa leuka väpättämään ja itku tulee silmään, kun äiskä tai iskä käskee siirtymään kauemmas...
Alla pari kuvaa meidän apupojista. Kaikkeen osallistuvat, myös pinnasängyn valokuvaustuokioon. Saas nähdä mitä sanovat aikanaan uudesta tulokkaasta.
Tyson 6v.
Äiskän ja iskän kultapoika, silmäterä suorastaan.
Remy, helmikuussa 2v.
Ihan vauva vielä henkiseltä tasoltaan, äiskän pikkuinen hömelö.
Me ajateltiin myös ostaa tuo sniglar, onko se sinusta hyvä ts tukeva? Tosin pakko ei ole vielä ostaa kun vauva on tarkoitus alussa nukuttaa rottinkikehdossa..
VastaaPoistaOn tuo hintaansa nähden hyvä. Ei tuohon hintaan massiivista ja sitä kautta tukevaa pinnasänkyä saa. Tässä oli kyllä kunnon ruuvit ja mutterit ja ne kun kiristi hyvin, niin ei kyllä hetkunut mihinkään suuntaan. Pohjan kiinnitys oli erikoinen, en tiedä onko se samanlainen muissakin Ikean pinniksissä. Jos tuon ostaa, suosittelen käymään sen vielä kertaalleen hiomapaperilla läpi ja laittamaan ehkä jotain pintaan jos haluaa. Me ei hiottu ja maalatessa huomasi paljon karheita kohtia, mutta ei enää siinä vaiheessa jaksettu nähdä vaivaa. Äkkiä vaan maalia pintaan ja hammasta purren pinna pinnalta maalattiin moneen kertaan läpi :)
PoistaMeilläkin olisi vanha puinen kehto, mikä laitettiin kesällä kuntoon, mutta päädyttiin siihen että kotona on helpompi olla perinteinen pinnasänky. Kehto olisi ollut todella matalalla. Se saa pysyä mummulassa missä se on ollut jo vuosikymmenet. Siellä kuitenkin käydään usein ja siinä voi tarvittaessa nukuttaa vauvaa.