Mutta nyt halusin totta kai muistaa tulevaa isää ja keksinkin hyvän lahjan. J on pipojen ja lippisten suurkuluttuja. Aina pitää olla jotain päässä. Ja sopiva pipo/lippis valitaan aina muun vaatetuksen mukaan, eli ihan mitä tahansa ei päähän laiteta. Koska olen nyt innostunut käsitöitä tekemään, halusin neuloa J:lle oman pipon. Löysin kivan ohjeen ja kysyin, minkä värisenä pipo tehtäisiin. "Irlannin vihreä" (tiedättehän St. Patrikin vihreän värin? Oikein rehellinen vihreä, ruohonvihreä.), valkoinen ja joku kolmas niiden kanssa mikä vain sopii. Monen mutkan kautta (ei ole helppo tuo vihreä väri löytää) keksin MyBoshi langat ja niistä tehdyt pipot. Tämän tyylisistä pipoista J tykkää todella paljon. Innokkaana laskettelijana ja pohjoiseen mielellään reissaavana tällainen pipo sopii kuin nenä päähän. Tietysti tupsu on äärettömän tärkeä osa tällaista pipoa! Oli iso helpotus minulle, että pipo olisi nopea virkata. Tai piti olla, loppujen lopuksi purin pipoa kolmeen kertaan syystä jos toisesta, mutta sain kuin sainkin sen isänpäivänä valmiiksi. Pipo on kuulemma mieleinen ja todella lämmin, se onkin ollut nyt päivittäin päässä. Voi siis olla, että näistä langoista tehdään vielä lisää pipoja. Äitini jo nauroi, että pitäisikö vauvalle tehdä oma samanlainen pipo kuin isällään.
Pipon lisäksi isänpäivälahjaan kuului Airamin 0,25 litrainen termosmuki. J on myös kahvin suurkuluttaja ja monesti aamuisinkin ottaa kahvin autoon mukaan töihin mennessä. Termosmuki on myös hyvä apu, jos täytyy saada lisäenergiaa vauvan hoitoon. Valvotut yöt ja aamulla töihin meno...
Ja tietysti isänpäivälahjaan piti laittaa nämä Tapparan tutit. Tämä oli ensimmäinen asia aikanaan, minkä J ilmoitti että lapselle PITÄÄ hankkia. Heti pienestä pitäen opetetaan oikeille raiteille näiden joukkueasioiden suhteen. Netistä on jo katsottu, mitä muuta Tapparan fanituotteisiin kuuluu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti