sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Tukivyö - odottavan äidin paras kaveri

Eilen jo kirjoitin hankkineeni tukivyön, mutta nyt pari päivän käytön jälkeen on pakko kirjoittaa ihan oma juttunsa tukivyöstä, koska siitä on tullut oleellinen osa arkea. Hei hei selkäsärky!

Kaverini suositteli jo aikoja sitten tukivyön hankkimista, mutta se aina vain jäi. Silloin ei vielä särkyjä tuntunut, joten tukivyö tuntui hölmöltä hankinnalta. Fyssarikäynnin jälkeen yritin aloittaa reippaat lenkit etten olisi niin rapakuntoinen, mutta lenkit eivät tuntuneet mukavilta koska särki edestä ja takaa, eli alavatsaa jomotti ja supisteli ja selkää särki todella paljon. Yleensähän lenkin jälkeen on hyvä fiilis, mutta nyt ei ollut. Ja edellisillan lenkki tuntui kropassa vielä seuraavanakin päivänä yleensä pahempana olona. Muutenkin kun on laiska liikkuja, niin tuo ei kyllä motivoi yhtään enempää.

Päätin että perjantain neuvolan jälkeen ajan töihin lastentarvikeliikkeen kautta ja haen itselleni tukivyön. Kaverini suositteli Carriwellin tuubimallista tukivyötä, ja neuvolassa suositeltiin myös kiristettävää/säädettävää vyötä. Kumpaakin mallia löytyi Babystylesta, kun sinne poikkesin. Hintaeroa oli reilusti, mutta kiristin hampaita ja päädyin säädettävään Anita-merkkiseen tukivyöhön.

 
Kotona testasin vyötä päälleni eikä se tuntunut mitenkään erikoiselta. Mietin jo, että oliko tämä ihan turha ostos, rahat meni hukkaan. Kunnon testiin tukivyö pääsi eilen kaupungilla pyöriessä. Hidas kävely on yleensäkin saanut selkäni särkemään ja ajattelin, että nyt vähintään ranka katkeaa kun vatsa painaa edessä. Tukivyö pääsi testiin ja kaupunkiin päästyä olin unohtanut koko vyön olemassa olon. Tajusin vasta jonkin ajan kuluttua, että hei mehän ollaan kävelty kaupungilla jo vaikka kuinka pitkään eikä selkää särje yhtään. Vatsan puolella tuntui kyllä jomotusta ja liitoskivut tuntui, mutta ei supistellutkaan yhtään samalla tavalla mitä aiemmin kävellessä. Pienet säryt oli, mitä nyt on koko ajan tällä hetkellä, mutta mitään ikävän tuntuista ei tuntunut ollenkaan. Tosi hyvä fiilis!
 
Illalla lähdin äitini kanssa lenkille ja laitoin taas vyön päälle. Lenkin aikana ja jälkeen oli todella hyvä fiilis päällä, energinen olo ja tuntui että voisin kävellä paljon pitempäänkin. Käveltiin kuitenkin rauhallisesti, eli fyssarin asettamiin syketavoitteisiin en pyrkinyt, koska en halua tahallani aiheuttaa supisteluja. Neuvolassa sanottiin, että rauhallinenkin lenkki on parempi kuin ei lenkkiä ollenkaan, eli näillä mennään. Tärkeintä että olo on hyvä ja lenkkeily maistuu. Ehkäpä saan itse nyt useammin kävelylle, kun ei tähtää mihinkään tavoitteisiin ja saa vyöstä tukea särkyjen ehkäisemiseen.
 
Tänään jo käveltiin soramontulla koirien kanssa ja ai että tuli energinen olo. Keli oli mahtava ja koirat ihanan kuraiset lenkin jälkeen.
 
Suosittelen kaikille tukivyön hankkimista. Mieluiten jo ennen kuin vaivoja alkaa tulemaan, mutta viimeistään sitten kun ensimmäiset säryt osuvat kohdalle. Vaikka vyö ei näytä eikä tunnu kummoiselta, niin se todella tukee. Mieheni nauraa ja muistuttaa minua laittamaan "painonnostajavyön" päälle aina kun on enemmän kävelemistä edessä. Voi olla että kohta pidän tukivyötä jatkuvasti. Kotona otan sen yleensä pois, mutta nopeasti huomaa kuinka vatsaa alkaa kiristää ja se tuntuu painavalta. Ihan erilainen olo kuin vyö päällä. Vöitähän on paljon erilaisia, eikä tämä ole nyt mikään mainospuhe juuri tietystä merkistä. Kaupassa oli kahdenlaisia vöitä tarjolla ja valitsin niistä toisen. Tärkeintä on että siitä on hyötyä. Se ja sama minkä merkkinen se on.
 


4 kommenttia:

  1. Mä taas oon niin pettynyt tukivyöhön. Voihan se toki olla että mulla on vaan huono vyö tai että oli vyö millainen vaan niin mun selkä ei vaan kestä tätä raskautta. Ravasin vauvatarvikeliikkeissä ja kyselin ja pohdin.. Lopulta löytyi yksi jota erityisesti suosittelivat, kun alaselässä on skolioosi. No voin kertoa että muutaman päivän käytön jälkeen ei mitään muutosta. Toki selkää ei särje koko aikaa, mutta ootappa vaan kun iltavuoro tulee ja saa ravata sen 8tuntia jaloillaan edestakaisin, niin ei vaan kestä.. Pitänee soitella maanantaina työterkkariin, jos löytyisi jotkut lääkkeet joita uskaltaisi raskauden aikanakin tuohon selkään popsia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa kyllä hieman huokaista, kun tuosta vyöstä on omalla kohdalla ollut apua. Voin kyllä kuvitella miltä tuntuu kun sekään ei auta. Mulla alkaa heti tuntumaan joka puolella särkyä jos ei ole tukivyötä ja vatsan päältä rintojen alta tuntuu että kohta repeää. Suorastaan ahdistaa. Välillä kun vyö ei ole käytössä, nostan käsin vatsaa että edes hetkeksi helpottaisi se repeämisen tunne. Ja tästä sen kun kasvetaan vaan, eli enemmän painoa eteen.

      Poista
  2. Tukivyöstä oli omalla kohdalla kyllä iso apu sillon toisella kolmanneksella. Loppuvaiheessa vyö tosin alkoi painamaan vatsaa liiaksi, eikä sen jälkeen enää sitä pystynyt käyttämään kun puristi niiin mahdottomasti. Nyt mennäänkin nää vikat viikot jo aika tuskaisissa tunnelmissa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vatsa taitaa kyllä kasvaa sellaiseksi megapalloksi, että siinä ei paljoa joustavat vyöt auta, ja kun vatsa laskeutuu alemmas niin hyvä jos löytää housujakaan mitkä ei painaisi. Kiva viettää nuo viimeiset viikon talvella. Taidan kulkea koko ajan toppahousuissa missä on henkselit (jos mahtuvat päälle...). Mutta kuka kannattelisi painavaa vatsaa ettei selkä sanoisi sopimustaan täysin irti eikä tuntuisi että putoo koko pallo kohta lattialle kun iho repeää.

      Poista